POSTITALON KULMA ON MEIDÄN KULMA
VIIHDE Turun Sanomat 9.11.2004
ESKO KÄRKKÄINEN
Turun normaalilyseon ja normaalikoulun edeltäjä on Jukka Heinisen mielestä jäänyt vähälle huomiolle.
- Kun normaalikoulu täytti sata vuotta, jotkut meistä Postitalossa koulua käyneistä saivat kutsun juhliin, mutta monet jäivät ilman. Tuntui siltä, että oma koulu loppui siihen, kun uusi koulu vuonna 1957 aloitti toimintansa Mestarinkadulla.
Seniorinorssit-yhdistyksen sihteeri, hallinto-oikeustuomari Pirjopäivi Pihlanto muistaa vanhan koulun ahtaaksi, epämiellyttäväksi, postiliimalta haisevaksi rakennukseksi.
- Meidät oli hajasijoitettu eri kouluihin ja itse kävin Postitalossa pikakirjoitustunneilla. Kun kello soi, tapana oli kiivetä ikkunoista sisälle ettei saatu muistutusta. Pojat puhaltelivat yläkerroksista herneitä tai heittelivät liiduilla kadulla parkkeeraavien vossikkakuskien niskaan. Hauskinta oli, kun osui hevosiin, jotka alkoivat hirnua.
Vanhat norssit pitävät luokkakokouksiaan Panimoravintola Koulussa.
- Siksi siellä, että se sijaitsee lähellä entistä Postitaloa, meidän kulmaa, johon kokoonnuimme penkkaripäivänä hurraamaan oman koulun abeille.
- Nykynorssit eivät taida siitä enää tietää, mutta ehkäpä kulma voidaan vallata uudelleen, Pihlanto sanoo.
Toimintaansa elvyttävän yhdistyksen tarkoituksena on toimia Turun normaalikoulun ja sen edeltäjäkoulujen entisten oppilaiden ja opettajien välisenä yhdyssiteenä sekä luoda koulun entisten, nykyisten ja tulevien polvien välinen kosketus ja yhteenkuuluvaisuuden tunne.
MOLEMMINPUOLISTA MIELENKIINTOA
Yksi sen tärkeistä käytännöistä on toimia alumniyhdistyksenä, tukiyhdistyksenä seniorien, koulun auskultanttien ja oppilaiden välillä.
- On mielenkiintoista tavata nuoria oppijoita ja toisin päin oppijat voisivat oppia meiltä senioreilta, sanoo alumni-idean Yhdysvalloista tuonut Turun kauppakorkeakoulun kehitysjohtaja Leena-Maija Laurén.
Lauren toimii tänään yhdistyksen hallituksessa, joka kokoontui lääkärinorssi Kaija Hartialan luokse yhdessä Pihlannon ja matemaatikko Tauno Metsänkylän kanssa. Mukaan kutsuttiin Turun normaalikoulun oppilaskunnan varapuheenjohtaja Suvi-Tuuli Tasto.
- Alumnitoiminnasta en tiedä paljonkaan, mutta kuulostaa hyvältä, että vanhat norssilaiset tulevat kertomaan meille abeille ja muillekin tulevaisuuden mahdollisuuksista, työpaikoista ja ammateista, sanoo Turun yliopiston Varissuolle siirtyneen normaalikoulun kansainvälisellä IB-linjalla opiskeleva Tasto.
Uusimalla sääntönsä seniorinorssit tähtäävät yhdistyksen jäsenmäärän kasvuun nostalgiaa unohtamatta.
- Suvun naiset ovat käyneet Tipulan, mutta itselleni Norssi oli tietoinen valinta. Minua viehätti Mestarinkadun koulurakennus, valoisa, erillainen ja koululaista varten tehty. Siellä oli hyvä yhteishenki. Oppiminen oli haaste ja ilo, Lauren kertoo.
Apulaiskaupunginjohtaja Hartialalle koulu merkitsi yhteisöllistä oppimista.
- Oppiminen oli kaikkien yhteinen asia. Siihen osallistuivat niin opettajat, auskultantit kuin oppilaat. Koulu oli suuri työyhteisö, johon kuului koko henkilökunta, vahtimestarit, siivoojat, keittiöhenkilökunta, kanslistit.
NOSTALGIAAN TARVITAAN KYMMENEN VUOTTA
Turun yliopiston matematiikan professori Tauno Metsänkylä muutti Mestarinkadulle ankarahenkisestä Jyväskylän Lyseosta.
- Norssissa oli rento touhu ja aluksi luvattomankin helppoa olla, mutta kyllä sielläkin vauhti päällä oli, kertoo norssiyhdistyksen perustajajäsen ja laskee, että koulunostalgian syntymiseen tarvitaan vähintään kymmenen vuotta.
Yhdistykseen liittynyt Jukka Heininen ei muista, että hänen opinahjonsa olisi mitenkään leimautunut evakkokouluksi.
- Ei silloin puhuttu tai tiedetty, kuka lapsista oli karjalaisten jälkeläisiä, mutta sen tiedän, että monen isä oli Turun kasarmin palveluksessa ja että yksi kouluvereistani oli Hintsan Heikki, tuleva ministeri Heikki Haavisto.